HELSINKI päivä Ilmatorjuntamuseolla la 12.6.

Helsinki-päivänä 12.6. voit tutustua maksutta Tuusulan Hyrylässä sijaitsevaan Ilmatorjuntamuseoon. Yksi Ilmatorjuntamuseon näyttely-halleista vihittiin 24.5.2010 pidetyssä tilaisuudessa Helsinki-halliksi. Ilmainen kuljetus lähtee Helsingin Jäähallin (Nordenskiöldinkatu 11–13) parkkipaikalta klo 09.00, 10.30, ja 12.00. Tervetuloa! Ilmaislippuja jaetaan kaupungintalon ala-aulan Virka Infosta 7.6 klo 09.00 alkaen (Pohjoisesplanadi 11–13).

AIKATAULU

9.00 Lähtö Helsingin Jäähallin parkkipaikalta (Nordenskiöldinkatu 11–13)

n. klo 11.40 Saapuminen Helsingin Jäähallin parkkipaikalle

10.30 Lähtö Helsingin Jäähallin parkkipaikalta (Nordenskiöldinkatu 11–13)

n. klo 13.10 Saapuminen Helsingin Jäähallin parkkipaikalle

12.00 Lähtö Helsingin Jäähallin parkkipaikalta (Nordenskiöldinkatu 11–13)

n. klo 14.40 Saapuminen Helsingin Jäähallin parkkipaikalle

Huom. Kukin ryhmä kulkee meno- ja paluumatkan saman linja-auton kyydissä.

Ryhmän menomatkan ajan bussissa on opas.

Matkan kesto n. 2h 40min.

Helsinki-viikko







Museon alueella


Ilmatorjunnan historiaa ja teoksia Tuusulan taidemuseon Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta.


Näyttelyhallissa Airacobra vuodelta 1944

Punainen kobra

Punainen kobra

Bell P-39Q Airacobra on yksipaikkainen kokometallirakenteinen hävittäjä.
Airacobran ensilento lennettiin 6.4.1938. Koneen rakenne oli omana aikanaan varsin poikkeuksellinen. Nokassa oli 37 mm:n tykki ja nokkapyörälaskuteline, minkä vuoksi moottori sijoitettiin ohjaamon taakse.
Ensimmäiset sarjatuotantokoneet luovutettiin USA:n ilmavoimille helmikuussa 1941. Kaikkiaan Airacobria valmistettiin 9590 kpl. Ensimmäisenä tyyppiä käytti taistelutoiminnassa Englannin kuninkaalliset ilmavoimat, joka piti sitä sopimattomana hävittäjätoimintaan Euroopan rintamilla. Amerikkalaisten kokemukset Tyynenmeren ja Välimeren rintamilla olivat niinikään huonot.
Airacobran menestyksekkäin käyttäjä oli Neuvostoliiton ilmavoimat, jolle toimitettiin 5700 konetta. Venäläiset käyttivät tyyppiä mm. maavoimien tukemiseen. Alakorkeuksissa sen suorituskyky oli riittävän hyvä ja massoittain esiintyessään se muodosti viholliselleen huomattavan uhan.
Useita pakkolaskun tehneitä koneita saatiin sotasaaliiksi melko hyväkuntoisina. Näytteillä oleva kone on kunnostettu Keski-Suomen Ilmailumuseossa kolmen eri koneyksilön osista v. 1995–2000. Koneen omistaa Sotamuseo.


TERVETULOA ILMATORJUNTAMUSEOON!