Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

ILMATORJUNTAMUSEO

Klaavolantie 2, 04300 Tuusula, p. 040 3143470


Liput

Aikuiset 7 €

Eläkeläiset ja opiskelijat 5 €

Lapset 7-14v 1 €.

Perhelippu 15 €.

Ryhmät yli 10 henkeä  5€ / henkilö.

Veteraanit, sotilaat virkapuvussa ja lapset alle 7 v ilmaiseksi.

ILMATORJUNTAMUSEO AVOINNA:

Kesäaikana (1.6,.-31.8.)  ti-su klo 11-17.

Talviaikana ke-su klo 11-17, paitsi joulu-ja tammikuussa sopimuksen mukaan.

Soita ja sovi museokäyntisi                               p. 040 538 5515 

Ajankohtaista

UUSI NÄYTTELY KAPTEENIN PUUSTELLISSA SUOMEN SOTILASPERINTEISTÄ LÄPI VUOSISATOJEN PAIKALLISESTA NÄKÖKULMASTA!

 

28.9.  klo 18 YLEISÖLUENTO

Päätoimitaja FT Heikki Vuorimiehen esitelmä: Ruotsin ajan ruotuväki ja maaseutuyhteisö. Hinta 5 euroa /hlö. Esitelmän jälkeen halukaille opastus Kapteenin puustelissa.

 

5.10.  MUSEO ON KIINNI YKSITYISTILAISUUDEN VUOKSI! 

 

ILMATORJUNTAMUSEON JA LOTTAMUSEON YHTEISLIPPU

Tutustu kahteen elämykselliseen ja vaikuttavaan museoon yhteislipulla -hinta vain 9 euroa!

Ryhmille myös yhteisiä retkiohjelmia!

 

MUSEOKORTTI

Nyt museokortteja myytävänä Ilmatorjuntamuseolla! Museokortilla rajattomasti museokäyntejä vuoden ajan. Mukana 200 museota ympäri Suomen mm. suurimmat taide- ja kulttuurihistorialliset museot. Museokortin hinta on 54 euroa ja se on voimassa vuoden.

Bell P-39 Q Airacobra on jälleen nähtävissä Ilmatorjuntamuseolla!

TULENJOHTOLAITTEET

1. Etäisyysmittari Hahn 1,25 m

Tämä on Suomen ilmatorjunnan alkuaikojen yleisin etäisyysmittari. Ilmatorjuntamuseossa oleva mittari oli mukana ensimmäisessä tykistöllisessä ilma-ammunnassa Suomenlinnassa 1927. Mittari on toimintaperiaatteeltaan katkokuvamittari, missä mittaaja asettaa näkemänsä maalin ala- ja yläosan päällekkäin niin, että kuvasta muodostuu yksi kokonaisuus.

2. Etäisyys- ja korkeusmittari Goerz 2,0 m

Mittari on tyypiltään liikkuvamerkkinen stereomittari, jossa etäisyyden määritys perustuu käyttäjän syvyysnäkökykyyn. Laite vaatii kaksi käyttäjää, joista toinen mittaa etäisyyttä ja toinen lukee tulokset asteikolta. Eräät keskuslaskintyypit vaativat asetusarvoksi maalin lentokorkeuden. Tämä ratkaistiin yhdistämällä mittariin mekaaninen trigonometrinen korkeudenlaskukoneisto. Laite erottuu mittarin rungossa pallomaisena osana.

3. Valonheittimet

Valonheittimet mahdollistivat ilma-ammunnan optisilla suuntausvälineillä pimeään aikaan. Niillä etsittiin ja valaistiin lentokone. Heittimiä oli käytössä kahta eri tyyppiä. Suurempia, joiden peilin halkaisija oli 150-210 cm kutsuttiin hakuvalonheittimiksi. Niillä etsittiin lentokoneita kuulosuuntimilta tai tutkalta saatujen suuntien perusteella. Kun maali oli löytynyt se siirtyi seurantavalonheittimen keilaan. Seurantavalonheittimien peilit olivat halkaisijaltaan 90-110 cm. Ilmatorjuntamuseon sisätiloissa on kumpaakin valonheitintyyppiä.

5. Keskuslaskin Vickers m/34 V

Ensimmäisten Suomen hankkimien keskuslaskinten osoittauduttua kelvottomiksi ilmatorjunta oli yli viisi vuotta ilman raskaiden tykkien keskuslaskinta. Tulenjohdossa turvauduttiin miesvoimin suoritettavaan laskentaan, 3T -menetelmään. Tilanne korjautui kun Vickers-tykkien hankinnan yhteydessä ostettiin laskimet myös Bofors-pattereille. Yhdeksän Vickers-laskinta saapui maahan vuonna 1936. Laskimet täyttivät ilma-ammunnan vaatimukset ja ne olivat ainoat talvisodassa kunnolla toimineet keskuslaskimet.

6. Keskuslaskin Gamma-Juhasz

Strömberg valmisti lisenssillä unkarilaista laskinta. Kolme ensimmäistä laskinta saatiin Turun Seudun Kodinpuolustussäätiön ostamille Bofors-tykeille suoraan Ruotsista. Suomessa ei ehditty valmistaa kaikkia vuonna 1938 tilatuista laskimista sotien aikana vaan viimeiset kolme laskinta luovutettiin puolustusvoimille vasta 23.1.1946.

7. Keskuslaskin Puazo 3

Suomi osti Neuvostoliitossa valmistettuja Puazo 3 laskimia sodan aikana Saksasta, jonne ne olivat päätyneet sotasaaliina. Laskin on Škoda-keskuslaskimen kopio. Laskimet muistuttivat toisiaan niin paljon, että niiden koulutuksessa käytettiin Škoda-laskinten käsikirjaa. Eroavuudet opetettiin lyhyen lisämonisteen avulla. Laskimia voitiin käyttää erilaisilla raskailla tykeillä asentamalla niihin käytettävän tykin ballistiikkaa vastaava ampuma-arvolieriö.

8. Keskuslaskin Delta m/35

Delta keskuslaskimet on suunniteltu Saksassa raskaiden pattereiden varalaskimiksi. Suomeen laskimet tulivat kesällä 1944 Saksasta ostettujen 88 ItK/37 kiinteiden patterien mukana. Sotien jälkeen laskin modernisoitiin Suomessa. Laskinta käytettiin aina vuoteen 1969, jolloin 88 mm:n RMB-tykkien koulutus lopetettiin.

9. Keskuslaskin Lambda m/40

LamdaSuomeen saapui helmikuussa 1943 kolme Lambdaa 88 ItK/37 patterien mukana. Lambda oli II MS:n kehittynein keskuslaskin. Laskenta tapahtui mekaanisesti ja laskukoneistoja pyöritti yli 20 sähkömoottoria. Laskimen päälle oli asennettu neljän metrin etäisyysmittari, josta etäisyys siirtyi mekaanisesti suoraan laskimeen.

10. Tulenjohtotutka m/39 Irja

Suomi osti näitä tutkia vuonna 1943 kuusi kappaletta. Neljä sijoitettiin Helsinkiin ja kaksi Kotkaan. Tulenjohtotutka mullisti täysin raskaiden patterien huonoissa valaistus- ja sääolosuhteissa tapahtuvan ammunnan. Vuoden 1944 helmikuussa öisin tapahtuneissa Helsingin suurpommitusten torjunnoissa tutkilla oli ratkaiseva osuus. Tutka sai Suomessa kutsumanimen Irja.

11. Tulenjohtotutka VRTTI VII Severi

SeveriTalvisodan alla aloitettu varojen keruu ilmatorjuntakaluston hankintoja varten onnistui niin hyvin, että rahaa jäi yli tarpeen. Näillä varoilla ostettiin vuonna 1954 kuusi englantilaista tulenjohtotutkaa. Nämä tulivat käytöstä poistettujen Irjojen tilalle raskaiden RMB-patterien tulenjohtotutkiksi.

12. Maalinosoitustutka AN/TPS-1E Tepsu

Ilmatorjuntakoulu sai ilmavoimien ilmavalvontatutkana käyttämän Tepsun kokeilukäyttöön 1958. Tutka osoittautui sopivaksi ilmatorjuntajoukkojen maalinosoitustutkaksi. Suurin mittausetäisyys oli 200 km. Tutkalaitteisto sijoitettiin hinattavaan perävaunuun. Hydraulinen hinattava masto oli varsin kenttäkelpoinen. Lisäksi rakennettiin erillinen johtokeskusvaunu, johon siirrettiin tutkakuvaa.